Pitkästä aikaa totesin Popporoon ottavan yhteyttä. Hänellä oli yllättäen jälleen ongelma. Eridianuksen hallinto etsi kuumeisesti itselleen sopivaa poliittista ideologiaa. Hieman tunsin jo tässä vaiheessa karvojeni nousevan pystyyn, koska ideologiat tarkoittavat yleensää kaavaa, jolla oikeat näkemykset päätellään. Heikäläinen hallinto oli hankkinut kopion Takkirauta nimisestä blogista ja päätynyt toteamaan, että konservatismi sopisi heille Eriadinuksella oikein mukavasti, koska heistä kuulostaisi oikein mukavalta järjestää yhteiskunta kuuden peruspilarin varaan, jotka olisivat blogin mukaan : koti - uskonto - isänmaa - markkinatalous - vapaus - traditio.
Päätin varoittaa hieman Popporoo'ta ja pohtia konservatismia näistä tolpista käsin. Näin syntyi seuraavat pohdinnat. Voi olla, että pohdinnassani samaistin konservatiivit ja Takkirauta-blogistin liiaksikin yhteen. Todennäköisesti ajatus muutenkin katkeilee ylimäräisten ajatusten ja liiallisen cut/pasten käytön myötä. Popporoo kuitenkin yli-inhimillisine ajattelukykyineen ymmärtänee minua.
Koti onkin hieno peruspilari - minäkin kannatan, että jokaisella kodin haluavalla suomalaisella tulisi olla Suomessa koti. Mutta kun tämä taas viittaa siihen, että kodissa pitäisi asua uskonnollisessa seremoniassa yhteen liitetty heteropari lapsineen, niin muistan etteivät kaikki ihmiset halua, osaa tai voi ties mistä syystä asua tuollaisessa kodissa - eli jälleen työnnetään lisää ihmisiä isänmaan ulkopuolelle Suomen rajojen sisäpuolella.
Uskonnollisuus yhteiskunnan peruspilarina on eettisenä kysymyksenä mutkikas. Uskonnollinen toiminta rituaaleina on minulle vain käsittämätöntä, mutta tietosisällöltää valhetta. Uskonto on kuitenkin oopiumia kansalle. En oikeastaan tiedä missä mielessä Marx tuon sanoi. Ehkä uskonnolla huumattu kansa voisi olla rauhallinen ja tyytyväinen. Hamilon blogin mukaan kristillisdemokraatit ovat vähemmän taikauskoisia kuin vihreät. En silti kykene ajattelemaan, että harhaluulo toimisi rokotteena muita harhaluuloja vastaan. Uskonnollisuuden kohdalla tulee Marx sikälikin mieleen, että näen kristinuskon sanoman ja sosialismin aatteen välillä paljon samaa; molemmat ovat ajatusrakennelmia, jotka levittävät ja suojelevat itseään sisältäen hieman samanlaisen ajatuskoukun toivossa paremmasta tulevaisuudesta ja ulkopuolelle jäävien uhkailussa (- niin tosiaan meemit).
Mutta niin, toisaalta ehkä jos kansa saadaan jumppaamaan, venyttelemään ja meditoimaan vaikkapa urheilustadionille aina valtiovieraiden saapuessa, niin lupaan kyllä seurata mukana televisiolähetyksen ääressä.
Isänmaa on valitettavasti monille jo nyt systeemin edustajien, porvareiden tai kyttien isänmaa. Sana vapaus kuulostaa pilkanteolta edellisten kuuden pilarin keskellä, kun konservatiivimme haluavat tehdä oman elämäntapansa itse valinneista mukavista ja empatiaa tuntevista ihmisistä hylkiöitä ja rikollisia. Tästä seuraa, että yhä useammat ihmiset elävät isänmaansa ulkopuolella, vaikkakin rajojen sisällä.
Markkinatalous on eräänlainen luonnontila ts. markkinatalous ei ole minkään eettisen päättelyn tuloksena rakennettu ihannejärjestelmä. Ihminen vain ikäväksemme elää siinä määrin luonnon armoilla, ettei vahva ja heikko, älykäs ja tyhmä, ahkera ja laiska, kaunis ja ruma voi milloinkaan olla tasa-arvoisia ja saada yhtä paljon onnea. Mutta tämä konservatiivien "markkinatalous" ei edes pyri helpottamaan heikoimpien elämää; ainakin Suomessa tämä konservatiivien markkinatalous tarkoittaa lähinnä yhteiskunnalle erittäin kalliiksi (eli kaikilta pois) tulevaa tukipolitiikkaa ja valinnan vapautta rajoittavaa säännöstelyä "ihmisten omaksi parhaaksi."
Konservatiivit väittävät liberalismin olevan koulukiusaajan vapautta. Näen asian aivan päinvastaisena. Vapaassa (liberaalissa) maailmassa ei kellään ole valtaa toisiin ja siten mahdollisuutta kiusata toisia ihmisiä. Konservatiivit ovat myös jopa tutkitusti potentiaalisempia kiusaajia, koska he tuntevat inhon tunteen voimakkaampana (lähde ties missä). Tämän useimmiten perusteettoman inhon, vihan ja pelon yhdistelmän olen monesti nähnyt katkaisevan rationaalisen ajattelun konservatiivisissa ihmisissä, kun puhutaan jostain heidän oman traditionsa ulkopuolisesta inhimillisestä toiminnasta.
En kuitenkaan kannata isoja äkkinäisiä muutoksia yhteiskuntaan ja hallintoon, jotka Suomessa ovat osoittautuneet toimineen verrattain hyvin. Kuitenkin näen tradition useimmiten tämän konservatiivien omiman maltillisen kulttuurievoluution jarruna - ja usein vieläpä valehteluna, aivopesuna ja jopa väkivaltana. Tämä kaikkea elämää säätelevä ja valvova jättimäinen byrokratiakoneisto tekee muinaisiin kirjoituksiin nojaavia lakeja, jotka eivät vastaa tietämystämme ja keskuudessamme muodostuneita arvoja. Joten eiköhän olisi aika karsia hallintoa hallintotavan traditioista huolimatta ja keksiä vapaa-ajallemme ihan uusia traditioita.
Päätin varoittaa hieman Popporoo'ta ja pohtia konservatismia näistä tolpista käsin. Näin syntyi seuraavat pohdinnat. Voi olla, että pohdinnassani samaistin konservatiivit ja Takkirauta-blogistin liiaksikin yhteen. Todennäköisesti ajatus muutenkin katkeilee ylimäräisten ajatusten ja liiallisen cut/pasten käytön myötä. Popporoo kuitenkin yli-inhimillisine ajattelukykyineen ymmärtänee minua.
Koti onkin hieno peruspilari - minäkin kannatan, että jokaisella kodin haluavalla suomalaisella tulisi olla Suomessa koti. Mutta kun tämä taas viittaa siihen, että kodissa pitäisi asua uskonnollisessa seremoniassa yhteen liitetty heteropari lapsineen, niin muistan etteivät kaikki ihmiset halua, osaa tai voi ties mistä syystä asua tuollaisessa kodissa - eli jälleen työnnetään lisää ihmisiä isänmaan ulkopuolelle Suomen rajojen sisäpuolella.
Uskonnollisuus yhteiskunnan peruspilarina on eettisenä kysymyksenä mutkikas. Uskonnollinen toiminta rituaaleina on minulle vain käsittämätöntä, mutta tietosisällöltää valhetta. Uskonto on kuitenkin oopiumia kansalle. En oikeastaan tiedä missä mielessä Marx tuon sanoi. Ehkä uskonnolla huumattu kansa voisi olla rauhallinen ja tyytyväinen. Hamilon blogin mukaan kristillisdemokraatit ovat vähemmän taikauskoisia kuin vihreät. En silti kykene ajattelemaan, että harhaluulo toimisi rokotteena muita harhaluuloja vastaan. Uskonnollisuuden kohdalla tulee Marx sikälikin mieleen, että näen kristinuskon sanoman ja sosialismin aatteen välillä paljon samaa; molemmat ovat ajatusrakennelmia, jotka levittävät ja suojelevat itseään sisältäen hieman samanlaisen ajatuskoukun toivossa paremmasta tulevaisuudesta ja ulkopuolelle jäävien uhkailussa (- niin tosiaan meemit).
Mutta niin, toisaalta ehkä jos kansa saadaan jumppaamaan, venyttelemään ja meditoimaan vaikkapa urheilustadionille aina valtiovieraiden saapuessa, niin lupaan kyllä seurata mukana televisiolähetyksen ääressä.
Isänmaa on valitettavasti monille jo nyt systeemin edustajien, porvareiden tai kyttien isänmaa. Sana vapaus kuulostaa pilkanteolta edellisten kuuden pilarin keskellä, kun konservatiivimme haluavat tehdä oman elämäntapansa itse valinneista mukavista ja empatiaa tuntevista ihmisistä hylkiöitä ja rikollisia. Tästä seuraa, että yhä useammat ihmiset elävät isänmaansa ulkopuolella, vaikkakin rajojen sisällä.
Markkinatalous on eräänlainen luonnontila ts. markkinatalous ei ole minkään eettisen päättelyn tuloksena rakennettu ihannejärjestelmä. Ihminen vain ikäväksemme elää siinä määrin luonnon armoilla, ettei vahva ja heikko, älykäs ja tyhmä, ahkera ja laiska, kaunis ja ruma voi milloinkaan olla tasa-arvoisia ja saada yhtä paljon onnea. Mutta tämä konservatiivien "markkinatalous" ei edes pyri helpottamaan heikoimpien elämää; ainakin Suomessa tämä konservatiivien markkinatalous tarkoittaa lähinnä yhteiskunnalle erittäin kalliiksi (eli kaikilta pois) tulevaa tukipolitiikkaa ja valinnan vapautta rajoittavaa säännöstelyä "ihmisten omaksi parhaaksi."
Konservatiivit väittävät liberalismin olevan koulukiusaajan vapautta. Näen asian aivan päinvastaisena. Vapaassa (liberaalissa) maailmassa ei kellään ole valtaa toisiin ja siten mahdollisuutta kiusata toisia ihmisiä. Konservatiivit ovat myös jopa tutkitusti potentiaalisempia kiusaajia, koska he tuntevat inhon tunteen voimakkaampana (lähde ties missä). Tämän useimmiten perusteettoman inhon, vihan ja pelon yhdistelmän olen monesti nähnyt katkaisevan rationaalisen ajattelun konservatiivisissa ihmisissä, kun puhutaan jostain heidän oman traditionsa ulkopuolisesta inhimillisestä toiminnasta.
En kuitenkaan kannata isoja äkkinäisiä muutoksia yhteiskuntaan ja hallintoon, jotka Suomessa ovat osoittautuneet toimineen verrattain hyvin. Kuitenkin näen tradition useimmiten tämän konservatiivien omiman maltillisen kulttuurievoluution jarruna - ja usein vieläpä valehteluna, aivopesuna ja jopa väkivaltana. Tämä kaikkea elämää säätelevä ja valvova jättimäinen byrokratiakoneisto tekee muinaisiin kirjoituksiin nojaavia lakeja, jotka eivät vastaa tietämystämme ja keskuudessamme muodostuneita arvoja. Joten eiköhän olisi aika karsia hallintoa hallintotavan traditioista huolimatta ja keksiä vapaa-ajallemme ihan uusia traditioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti